• Pankki
• Yhtenäinen euromaksualue SEPA
• Maksujärjestelmät

	Maksujenvälityspalvelut
	Maksukortit ja niiden käyttö
	Maksutekniikan kehittyminen
	Pankkitekniikka ja standardointi
	Pankkiturvallisuus

• Vakuutus
• Rahoitusmarkkinat
• Rahoitusyhtiöt
• Arvopaperinvälitys
• Sijoitusrahastot
• Lainsäädäntö
• Opiskelijoille ja kouluille
• Vakuutuslinkit
• Pankkilinkit
• Yhteiskuntavastuu

Kotimainen ja kansainvälinen maksuliikenneyhteistyö

• Kotimaan maksaminen
• Tilisiirtojärjestelmä
• Pankkien välinen tapahtumavälitys ja katteensiirto
• Euroalueen maksaminen
• Euromaksujen välitysjärjestelmät
• Muu kansainvälinen maksaminen

Kotimaan maksaminen

Suomalaisen maksuliikenteen perustan muodostavat tilisiirtojärjestelmä ja maksukortit. Käteistä käytetään edelleen yleisesti pienissä ostoksissa. Perinteiset palveluun ja manuaaliseen käsittelyyn perustuvat aika- ja paikkasidonnaiset maksutavat ovat saaneet väistyä, kun asioiminen on siirtynyt konttoripalvelusta itsepalveluun joko kotiin tai työpaikalle. Kehitystä kuvaa asiakkaan ja pankkien keskinäisten tietoyhteyssopimusten voimakas kasvu. Vuonna 2007 verkkopankkitunnuksia oli 4,3 miljoonaa ja yritysten tiedostosiirtosopimuksia yli 226 000.

Kotimainen maksaminen lähes paperitonta

Vuonna 2007 pankkeihin saapuneista maksutapahtumista oli jo 96 prosenttia konekielisiä. Pankkien välillä lähes kaikki tapahtumat välitetään ilman paperia. Paperitositteet ovat käytännössä poistuneet käytöstä ja yritysasiakkaiden tiliotteista merkittävä osa on konekielisiä.

Finanssialan Keskusliitto koordinoi kotimaan maksujärjestelmiin liittyviä asioita. Pankkien ja asiakkaiden välisten järjestelmien tietosisällöt sekä keskeiset standardit, kuten tilinumero, viitenumero ja pankkiviivakoodi on määritelty Finanssialan Keskusliiton toimielimissä.

Tilisiirtojärjestelmä
Suomalaista tilisiirtojärjestelmää säätelevät 14.8.1999 voimaan astunut tilisiirtolaki ja en pohjalta laaditut maksujenvälityksen yleiset malliehdot. Lain mukaan pankilla on oikeus ohjata maksu saajalle pelkästään tilinumeron perusteella. Maksujenvälitykseen liittyviä riskejä on minimoitu mm. sopimalla siitä, että maksut kirjataan saajan tilille vasta, kun niitä vastaava kate on kirjattu saajan pankin tilille Suomen Pankissa.

Suomalainen tilisiirtojärjestelmä on toiminnoiltaan tehokas: tilisiirtona maksettu maksu siirtyy maksajan tililtä saajan tilille pankkien maksujärjestelmien kautta konekielisesti; maksua koskevat yksilöintitiedot, kuten viitenumero, välittyvät saajalle maksun yhteydessä; maksaja ja saaja eivät tarvitse erillisiä kuitteja vaan tarvittavat yksilöintitiedot tulostuvat tiliotteille; tiliote kelpaa tositteeksi kirjanpitoon myös konekielisenä.

Vuonna 2007 pankkeihin maksettiin yli 1,4 miljardia maksua, joista tilisiirtoja oli 726 miljoonaa. Yleisin laskujen maksutapa on internetin kautta käytettävä verkkopankki.

Suoraveloitus on edullisuudestaan ja vaivattomuudestaan huolimatta yleistynyt Suomessa melko hitaasti. Suoraveloitusta käyttävät erityisesti varttuneemmat asiakkaat.

Tilisiirtojärjestelmä liittyy olennaisena osana yritysasiakkaiden sähköisiin verkkolaskutus- ja kirjanpitojärjestelmiin. Niissä laskuttaja lähettää konekieliset laskun tiedot pankin tai muun välittäjän kautta maksajan saataville. Maksaja voi tarkastaa laskun tiedot, hyväksyä laskun maksettavaksi, käyttää laskun tietoja ostoreskontransa ylläpitoon ja edelleen koneelliseen kirjanpitoon. Yritysten välisessä sähköisessä laskutuksessa pankkien yhdessä kehittämä Finvoice-verkkolasku on kasvattanut suosiotaan. Siihen perustuva kuluttajien e-lasku otettiin käyttöön vuonna 2006.

Pankkien välinen maksutapahtumien välitys ja katteensiirto
Suomalaisen maksujärjestelmän osapuolia ovat kaikki maksuliikennepalveluja Suomessa asiakkailleen tarjoavat rahalaitokset: Nordea Pankki, Sampo Pankki, Pohjola Pankki ja osuuspankit, Aktia sekä säästöpankit ja paikallisosuuspankit, Ålandsbanken, Handelsbanken, Skandinaviska Enskilda Banken, Danske Bank, DnB NOR, Tapiola Pankki, Swedbank sekä S-Pankki.

Tilisiirron ja korttimaksamisen olennainen piirre on, että maksajan ja saajan tilit voivat olla missä tahansa kotimaisessa maksuliikennepalveluja tarjoavassa pankissa. Maksutapahtumien tiedot sekä niitä vastaavat katteet siirtyvä pankista toiseen pankkien välisillä maksujenvälitys- ja katteensiirtomenettelyillä. Katteensiirto tapahtuu Suomen Pankissa, jossa kaikilla maksuliikenneosapuolilla on tili.

Pankkien väliset pikasiirrot ja shekkimaksut välitetään pankkien lähes ajantasaisella online-pikasiirtojärjestelmällä (POPS). Pankit ovat sopineet keskinäiset limiitit, jota suurempien tapahtuminen katteet vaihdetaan yksittäin Suomen Pankissa. Näin poistetaan suuriin maksutapahtumiin liittyvät riskit.

Pankkien välisten muiden tilisiirtojen ja maksupäätetapahtumien välitykseen käytetään eräpohjaista maksujenvälitysjärjestelmää. Pankit lähettävät toisilleen päivittäin kolme tapahtumaerää. Niitä vastaavat katteet siirretään Suomen Pankkiin kaksi kertaa päivässä. Tilisiirtolaki ja maksujenvälityksen yleiset ehdot säätelevät maksujenvälityksen nopeutta.

Euroalueen maksaminen
Europan komissio pyrkii eri tavoin vaikuttamaan yhtenäisten maksuliikennepalvelujen aikaansaamiseen EU:n sisämarkkinoilla. Tavoitteena on, että myös pienet rajan ylittävät maksut käsiteltäisiin yhtä tehokkaasti ja nopeasti kuin kotimaan maksut. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2560/2001 koskee 1.7.2003 alkaen EU-maissa välitettäviä, rajat ylittäviä, enintään 50 000 euron tilisiirtoja. Sen perusteella EU-maksun kriteerit täyttävistä maksuista veloitettavat palvelumaksut eivät saa poiketa vastaavista kotimaan maksujen palvelumaksuista.

Pankit perustivat kesällä 2002 uuden organisaation, European Payments Councilin (EPC) keskittämällä eri pankkien ja pankkijärjestöjen voimavarat yhteen.

Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja eurooppalaisten pankkien yhteisen näkemyksen pohjalta on toteutumassa Euroopan yhtenäinen maksuliikennealue (SEPA=Single Euro Payment Area). Maksaminen ja rahan siirtäminen Euroopassa on mahdollista hoitaa yhdeltä tililtä ja yhdellä maksukortilla yhtä yksinkertaisesti ja turvallisesti, kuin se on tänään mahdollista maiden sisällä.

SEPA-määritykset luovat maksamisen peruspalveluille yhtenäiset käytännöt ja standarditason. SEPA-tilisiirto otettiin käyttöön tammikuussa 2008. SEPA-määritysten mukaisia maksukortteja on ollut käytössä jo pari vuotta. SEPA-suoraveloituksen käyttöönotto tapahtuu näillä näkymin vuoden 2009 lopulla.

EPC:n lisäksi Eurooppalaisten pankkiyhdistysten liitto (EBF) toimii pankkien edunvalvontajärjestönä viranomaisiin päin. Se tekee selvityksiä, tuo esille pankkien kantoja EU:n komission, EKP:n ja muiden tahojen esille nostamissa asioissa.

Euromaksujen välitysjärjestelmät 
Euro Banking Association (EBA) on vuonna 1985 perustettu yhdistys, jonka perustajajäseniä olivat merkittävimmät liikepankit sekä Euroopan Investointipankki. Perustamista tuki myös Euroopan komissio. Suomessa toimivat pankit ovat sopineet EBAn kanssa SEPA-maksujen välittämisestä. Sopimus koskee sekä Suomessa toimivasta pankista toiseen Suomessa toimivaan pankkiin välitettäviä maksuja että rajat ylittäviä SEPA-maksuja.

Muu kansainvälinen maksaminen
Pankkien välisessä maksuliikenteessä SWIFT (Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication) hoitaa pankkien välisten sanomien välittämisen rakentamansa ja ylläpitämänsä tiedonsiirtoverkon kautta. Lisäksi SWIFT huolehtii tarvittavien sanomastandardien kehittämisestä ja ylläpidosta. SWIFT on keskeinen vaikuttaja kehitettäessä pankkitoiminnan eri alueiden käytäntöjä.

Päivitetty kesäkuussa 2008/AN